Viikonloppu ja aaton aineksia.

Viikonloppuna aloitellaan kotoisten jouluruokien valmistus. Tuliaisina on Suomesta tuotuna tummaa siirappia, karkeaa vehnäjauhoa, luumumarmeladia, kardemummaa ja glögimausteita. Niitä ei täältä tahdo löytyä.

Lanttu ei kuulu ranskalaisten ruokakauppojen valikoimiin. Sillä lienee huonon juureksen maine. Lanttuja jouduttiinkin metsästämään sieltä minne puskaradio ohjasi ja neljännestä erikoisliikkeestä (luomu-marketista) niitä viimein löytyi.

Lumivuoret.

Aamusella ikkunan takana odotti yllätys, kun sää harmaiden päivien jälkeen olikin taas kirkas. Sen minkä alhaalla laaksossa on ropsinut vetenä, on ylhäällä satanut lumena. Lunta on lähivuorilla nyt 20-50 cm ja osa hiihtopisteistäkin on auki. Kaunis päivä vielä hämmenneltiin päätökseen kuumilla lusikkasuklailla.

Kuusenkäpyjä.

Kotimatkan varrella oli napakka tuuli heilutellut suuresta kuusesta käpyjä alas. Satoi kaatamalla, mutta mukaanhan ne oli poimittava. Ensin kuitenkin hetki kuivattelua vesipatterin päällä.

 

Osa kävyistä sudittiin valkoisella maalilla lumisiksi. Muutamaan kieputeltiin vielä ohuella hopealangalla helmiä ympärille. Ne pääsivät jouluvalojen kanssa samaan maljakkoon.

Sinivalkoisia ompeluksia.

Valkean pellavatyynyn ylle puettiin juhlavat henkselit ristiin. Tilkuista ommeltiin vielä lippunauha. Vaikka ulkosuomalaiselle päivä oli arkinen, juhlistetaan iltaa suomalaisella kuhafileellä ja metsäsienillä. Linnan juhlat seurataan tietenkin suorana.

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kuusenkoristeita.

Harmaus ja hopean kiilto vaihtuvat tänä jouluna valkoiseen ja pellavaan. Kuuseen koristellaan keraamisia kauriita ja kankaisia kuvioita. Tänään tehtailtiin sydämiä. Tehtävänjakokin oli selkeä – kuopus piirsi kaavat kankaaseen ja sulloi vanut, äiti leikkasi, maalasi ja ompeli.

Kuusi on odotellut kohta viikon etuoven edustalla. Kun sen hankkii ajoissa, ei hintakaan ole paha (29 euroa). Nordmann on siitä kiitollinen, että se pitää neulasensa vaikka kevääseen eikä tarvitse vettä. Sekin on takavuosina toteen testattu.

Joulumaailma.

Tytöt somistivat pienistä keraamisista hahmoista joulumaailman. Tällä kertaa keittiöön. Hyllykön reunaan teipattiin suojaksi listanpätkät, jottei minimaailman lumi pöllähdä lattialle. Puodit ovat auki, katuvalot syttyvät hämärässä ja uutta luntakin on satanut kylään.

Hahmoja on kerätty vuosia ja niitä on tupsahdellut joulukalenterin luukuista ja paketeista. Ja tietenkin joulun jälkeisistä alemyynneistä on sarjaan poimittu täydennystä.

Punaista väriä.

Punaista väriä on tänään kaiveltu varastosta esiin. Sitä laitetaan pieni annos antamaan perinteistä kodikkuutta jouluun. Ulkolyhdyt vielä jäivät punastelemaan kellarin portaikkoon ja odottamaan lohduttoman vesisateen päättymistä.

Joulun eteisvahti.

Ajatuksena oli ommella pieniä kuusenkoristeita, mutta sakset lähtivät leikkaamaan pellavakankaasta pöllöä. Tai paremminkin pöllön tapaista. Se vahtii nyt tämän joulun eteisessä, että järjestys säilyy ja kengät marssivat kaappiin. Lipaston päällä lojuvat avaimetkin voi sujauttaa nokan alle taskuun.

Kuvia kun katsoo, niin jalathan se vielä tarvitsee. Ja pienen havuisen oksanpätkän alleen. Saisipa päivään muutaman valoisan lisätunnin!

Pakkaamo.

Joulukuun ensimmäinen ja lahjoja pakataan sen minkä "paja" eteen tuo. Koristelaatikosta löytyi vanhojen lahjanarujen pätkiä siististi kerittyinä – ne käytetään taas. Tuunataan puuhelmillä ja tupsutellaan.

Punaiset pakettikoristeet saksittiin ikealaisen piparilaatikon syrjästä. Siitä tuleekin monta hyväntuoksuista pakettikorttia. Mustasta pahvista, alkuaan Iittalan pakkauslaatikosta, leikattiin piparkakun muotoisia koristeita, jotka liitettiin haaraniitillä narun säikeisiin. Nimi vielä valkoisella puukynällä päälle.