1. marraskuuta 2011

Kellokkaat.

Kulman takana kadun toisella puolella soi lehmänkello. Kellokkaat ovat taas lähiniityllä. Kilkatus on melkoinen ja se kantaa sisälle asti – öisinkin. Ääneen kyllä tottuu parissa päivässä.



4 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat lehmistä vai sonnejako ovatkin...ainakin tuolla kauempaa näyttää olevan.

    Kiitos, että kerroit tälle "viherpeukalolle", mitä pihallani kasvaa...☺
    Googlesta tarkistin ja
    kvitteniähän kasvi on!!!

    VastaaPoista
  2. Nämä on niin suloisia lehmiä (edellistä kommentoijaa kompaten, en tiedä ovatko niitä). Olen aina inhonnut tylsiä suomalaisia lehmiä.. Lyhyt karva ja värinä aina musta- tai ruskeavalkolaikukas. Nämä "rouheammat" lehmät ovat paljon enemmän minun makuuni! Ja niitä näkee onneksi myös Ruotsissa!

    VastaaPoista
  3. Kivoja naapureita teillä:kellot kaulassa ja kaikki.
    Työt ohi,enää 2 työpäivää ja sitten WE.
    Täällä meillä on tempête,joten taidan nukkua huonosti ja olen yksin kotona tai en ihan (koirat (2),mutta ovat vanhoja ja kuuroja).Toivottavasti katto pysyy paikallaan.

    VastaaPoista
  4. Irmastiina: Kiva, jos oli apua tunnistamisessa. Toivottavasti kukkii kauniisti keväällä, ainakin on lupa odottaa :)

    Sara: Nämä kun ovat talven ulkosalla täällä vuoristoalueella, niin ovat todella hassun pörheitä alkukeväästä. Rouheita todellakin :)

    marjori: Voi hurja, onkohan tulossa kohti! Meillä ei käy tuulen henkäyskään (avasin oikein ikkunankin).

    Meillä on ollut jokaisessa kolmessa kodissamme naapurina lehmätila. Täällä niitä on. Pieniä tiloja joka kulmalla ja jokaisen kylän keskellä. Melkeinpä on vaikea niellä sitä faktaa, että Ranska on mukamas tehomaatalousmaa :)


    Kivaa keskiviikkoiltaa!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...