Lootuksen siemenkodassa on tukeva kanta, jonka saa solmittua narunpätkien molempiin päihin. Ovat kellon muotoisia ja helisevätkin. Kynttilää poltettaessa voi koristukset sitten solmia turvallisemmin kynttilänjalkaan.
11. marraskuuta 2011
Kynttilöintiä.
Perjantain kunniaksi tehdään muutama asetelma ja koristellaan illallispöydän kynttilät. Kukkakaupasta poimitaan kotimatkalla pienet pussilliset tähtianista ja lootuksen siemenkotia (molemmat 1,9 euron hintaisia). Aniksista osa kieputellaan rautalankaiseen jalkaan ja loput murustellaan tuoksupusseihin.
10. marraskuuta 2011
Ruukkuja.
Täällä on töpötelty vanhoja punaruskeita perusmallin saviruukkuja uuteen väriin. Osa kynttilöille, osa jouluisille istutuksille. Parhaalta tekniikalta ruukun maalaamiseen tuntui t-paidan helmasta saksitun rievun dippaaminen maalipurkkiin ja värin töpöttely sillä ruukun pintaan. Kolmen sävyn jälkeen vielä patina päälle.
9. marraskuuta 2011
Parvella.
Yläkerran parvella on maalaustyöt tehty. Listat vielä puuttuvat, samoin lattiamatto ja valaistus. Tarkoituksena on tehdä tilasta ajanvietteiden säilytyspaikka. Tänne järjestetään tilaa peleille, elokuville ja lukemiselle. Työtä siis vielä on!
8. marraskuuta 2011
Pientä sutimista.
Pimeys hiipii jo puoli kuuden maissa eikä seinäpintojen maalaus iltasella edisty. Jotain pientä on kuitenkin sudittu. Pihasaunan pukuhuoneen matala jakkara sai siistin maalipinnan. Naftaleeni lukee värisävyn nimenä purkin kyljessä. Samaa sävyä käytettiin säleikköiseen puukoriin ja pieneen kiulumaiseen kippoon, jossa säilytetään saunan tikut ja tuikut.
7. marraskuuta 2011
Lautasliinat.
Liinaton viikko alkakoon. Pöydän pinta ei ole pienten tuunaustenkaan jälkeen tullut mieleiseksi ja sen kanssa on nyt totuteltava olemaan. Ruokailualustoja etsiessä löytyivät myös lautasliinojen pidikkeet. Ne on hankittu kivan idean vuoksi. Tällä mallilla ommellaan lisää!
6. marraskuuta 2011
Vanha matkalaukku.
Oikeasti uustuotantoa ja kiiltävä. Se patinoitiin tänään. Tummanruskea pinta käsiteltiin ensin kauttaaltaan harmaalla sävytteellä rätin kanssa ja sudittiin keittiöpinnoille tarkoitetulla valkoisella patinalla. Laukkuun tuli näin hylkivä pinta. Metalliosat töpöteltiin mustalla metallimaalilla ja patinalla. Lopuksi vielä mustaa maalia pienellä sudilla sinne tänne ja kevyttä hiontaa. Tulipahan kokeiltua!
5. marraskuuta 2011
Pellavainen seinäkuusi.
Kahdesta erivärisestä pellavakankaasta leikeltiin kappaleet kuusen malliin. Saumojen väliin ommeltiin kerros vanua (sekin vanhasta kesätäkistä). Vahvikkeeksi saksittiin pahvilaatikosta kolmioisia tukilevyjä, jotka vielä vanutettiin molemmin puolin ja pujoteltiin kuusen sisään.
Kaava kuuselle tehtiin suurpiirteisesti kokoamalla A4-paperiarkkeja pituussuunnassa kolmeen kerrokseen. Yläriviin kaksi arkkia vierekkäin ja seuraaviin kolme. Papereiden uloimmat reunat saksittiin vielä kulmasta kulmaan.
4. marraskuuta 2011
Sohvan reunalla.
Viikonlopun vastaanottajaiset sohvan reunalla. Päivä on ollut lämmin, mutta lohduttoman harmaa. Valo ei ole riittänyt yläkerrassa maalaamiseen eikä liioin kuvaamiseen. Ompelukone on kyllä hurissut ja tekele vilahtaa seinustalla. Lisää siitä paremmalla valolla.
3. marraskuuta 2011
Pöllöjä
Ranskalaisen kynttilävalmistajan Bougies la Françaisen talvikauden mallistossa on taas kivoja sisustuskynttilöitä. Retrosarjojen lisäksi metsän eläimet vetoavat nyt meillä. Pöllöjä lennähtikin kotiin jo kolme.
2. marraskuuta 2011
Pomponit
Lastenhuoneen verhoihin tehtiin samasta pellavakankaasta pidikkeet. Niiden etureunaan ommeltiin kolme nappia koristeiden kiinnitystä varten. Jouluiset ovat vielä mietinnässä, joten nappeihin solmittiin rusettisolmulla kiinni kolme lankapalloa.
Pomponin tekeminen taisi olla ensimmäisiä koulun käsityötunnilla opetettuja töitä. Olihan kokeiltava, jotta vieläkö onnistuu. Samalla oppi kuopuskin.
Pomponin tekeminen taisi olla ensimmäisiä koulun käsityötunnilla opetettuja töitä. Olihan kokeiltava, jotta vieläkö onnistuu. Samalla oppi kuopuskin.
1. marraskuuta 2011
Kellokkaat.
Kulman takana kadun toisella puolella soi lehmänkello. Kellokkaat ovat taas lähiniityllä. Kilkatus on melkoinen ja se kantaa sisälle asti – öisinkin. Ääneen kyllä tottuu parissa päivässä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






















































