Kotileipää ja kuumaa keittoa.

Kolmen koululaisen kotitaloudessa leipää kuluu ja siksipä meillä on taas ryhdytty kotileivän työstöön. Juureen leivottua vuokaleipää tehdään perusleiväksi ja sämpylöitä keittopäiviksi.

Kahden ruisleivän leipomiseen tarvitaan 1,25 dl leivänjuurta, 4 dl ruisjauhoja, 7,5 dl kylmää vettä, 1 dl auringonkukan siemeniä, pellavansiemeniä ja rikottuja ohraryynejä, 1 rkl suolaa ja 7 dl vehnäjauhoja. Ainekset sekoitellaan ja annetaan seistä 12-24 tuntia. Tämän jälkeen lisätään 2,5 dl haaleaa vettä ja 6-7 dl ruisjauhoja. Annetaan nousta voideltuihin vuokiin jaettuina liinan alla 2-6 tuntia. Paistetaan 1,5 tuntia 170 asteessa ja vielä ilman vuokia n. 30 minuuttia.

Ruis on kasvanut lasten isovanhempien kesätilalla luomuna, korjattu käsin ja jauhettu perinteisesti. Oljista jo joulukoristeita tehtiinkin ja lopusta olkisilpusta houkuttelisi askartelupaperin teko, josko onnistuisi.

 

Nuorimmaisen kanssa kaulittiin askartelumassasta kattauksen koristeiksi kuusia. Ne sudittiin kuivumisen jälkeen lumisen valkoisiksi lakkamaalilla ja kieputeltiin narulla servettien ympärille.

Kouluilla vietettiin Genèven pelastumisen vuosipäivää savoijilaisten hyökkäykseltä vuonna 1602 (Fête de l'Escalade). Tarinan mukaan valtaajat yllätettiin kaatamalla kuumaa keittoa niskaan kaupungin muurilta ja niinpä keittopadasta on tullut juhlapäivän symboli.

Lapset tuovat suureen pataan vihanneksia, jotka koulun pihalla, puilla lämmitettävässä padassa, keitetään sopaksi. Kumma kyllä, laiha liemi maistuu joka ikiselle! Päivän teemaan kuuluu myös pukeutuminen naamiaisasuun.